Kun alkaa työskentelemään itsensä hyväksi, Ihan oikeasti ja perusteellisesti, itselle tuli todella voimakas tarve karsia mahdollisimman minimiin kaikki mielen pakopaikat, kuten sosiaalinen media ym. Tällä kertaa se on ollut aika helppoa, kun tällaisena someaddiktina tunsi, että asioiden tarvitsee kohdallani muuttua ja että tietyt asiat olivat häiritseviä tekijöitä sillä tiellä. En sano, että niitä täytyisi välttää kokonaan, lopullisesti, mutta koen että se täytyy ainakin kohdallani tehdä tietoisesti. Helppoudesta omalla kohdallani puhun siitä syystä, koska tunsin sen olevan jo pakottava tarve itselle pitää kunnollinen tauko ja keskittyä oleelliseen. Jokainen ehkä tietää sen tunteen, kun on syventynyt johonkin asiaan, koittaa keskittyä täysillä siihen mitä on tekemässä ja sitten tulee joku tai jokin, joka keskeyttää erittäin häiritsevästi. Uskon, että ainakaan äitien ja isien ei ole vaikea keksiä tähän esimerkkejä.

Joka tapauksessa minulla tuli se tilanne eteen, kun oli vain yksi toisensa jälkeen poistettava käytöstä. Ensin koitin vain olla käymättä, mutta tietäähän tämän toimivuuden kaikki, jos jostain on muodostunut tapa. Täytyi poistua kokonaan, ainakin väliaikaisesti. Facebook, instagram, Netflix, kaikki ovat kohdaltani hiljentyneet ja pääosin yritän netistä katsoa minua ja prosessiani hyödyttäviä sekä eteenpäin vieviä asioita. Kirjojen lukemisellekin on ollut aikaa ja kummasti alkaa tapahtua, kun ei kaikkea aikaansa käytä pääosin tyhjänpäiväkseen selailuun. Aivoja voi hiukan tuulettaa välillä, kuten itsekin teen, mutta sille aktiiviselle työlle on syytä antaa 100%. Ja ainakin, kun tietyt asiat ovat kokonaan pois käytöstä, ne ei tykytä myöskään takaraivossa ja keskittyminen on parempaa.

Minulla oli pitkään monta kirjaa ”lukujonossa” hyllyssä, koska minulla oli myös yhtä pitkä lista syitä miksen niitä saanut tai ”ehtinyt” lukea, kuten hyvä sarja katsannassa. Mutta kun poistin tekosyyt, yllättäen kirjoillekin oli aikaa. Uskon kuitenkin, että tälle oli nyt juuri oikea aika, joten huonoa omatuntoa ei ole syytä tuntea netin selailustakaan, mikäli se ei ole esteenä tarvittavalle muutokselle. Etenkin jos ei ole tyytyväinen elämäänsä, ottaisin kaiken toiminnan uudelleen tarkasteltavaksi.

Sen näkee tulevaisuudessa, miten se itselläni muuttuu, mutta koen että näin akuutissa ja herkässä vaiheessa, suurimmat häirinnät tekevät vain hallaa. Pysyn tällä tavoin paremmin tietoisena ja keskittyneenä, koska sitä tarvitaan!

Mikä on sinulle eri sivustojen funktio? Aiheuttaako ne stressiä vai voimaannuttaako? Tunnetko olevasi pakonomaisen selailun orja vai kontrolloitko käyttöä itse?